Esiintymistaito osa 2:
Esiintymisjännitys vs. esiintymisvarmuus
Esiintymisjännitys ilmenee hyvin usein esiintymistaidon valmennuksissa. Iso osa ihmisistä kokee esiintymistilanteet jännittävinä, vaikka siltä se ei aina näytä. Lähestulkoon jokainen yleisölle puhuminen saa elimistön vireytymään. Joskus kuitenkin kehon tuntemukset saattavat tuntua epämiellyttäviltä.
Esiintymisjännitys tuntuu kokonaisvaltaisesti koko kehossa ja mielessä. Yleisiä oireita ovat sydämen tykytys, hikoilu, punastuminen, käsien ja jalkojen vapina, äänen väriseminen ja hengitysrytmin muutokset. Esiintyjä saattaa tuntea itsensä levottomaksi, hermostuneeksi ja ahdistuneeksi. Esiintyjälle saattaa kuitenkin olla helpottava tieto, että koetusta esiintymisjännityksestä vain pieni osa näkyy yleisölle.
Esiintymisjännityksestä ei kannata pyrkiä eroon, sillä jännitys lisää vireyttää ja siten jopa parantaa suoritusta. Jännittämisen oireita kannattaa kuitenkin opetella tunnistamaan ja hallitsemaan. Erilaisia keinoja lievittää esiintymisjännitystä on useita, joista jokainen voi ottaa käyttöönsä itselle sopivimmat. Kannattaa kokeilla esimerkiksi:
- rentoutumis- ja hengitysharjoituksia
- liikuntaa (esim. paikallaan juoksu, hyppely, ravistelu, venyttely)
- mielikuvaharjoittelua
- esiintymisharjoituksia turvallisessa ympäristössä
- omien mielikuvien kyseenalaistamista
- hankkimalla esiintymiskokemusta
Esiintymisvarmuus on kokemus luottavasta tunteesta selviytyä, itsensä ja tilan hallintaa, oman osaamisen riittävyyttä ja itsearvostusta. Yleisön kautta voi myös tuntea varmuuden tunteen lämpimänä vastakaikuna ja yhteisestä aiheesta jakamisena ja innostumisena. Esiintymisvarmuutta voi oppia vain esiintymällä. Tärkein lähtökohta on myönteisten merkitysten liittäminen esiintymisiin ja puhetilanteisiin. Kun puhetilanteet tuottavat onnistumisen kokemuksia, esiintymisvarmuus kasvaa. Siksi onkin jo lapsesta asti tärkeää tukea ja palkita esiintymistilanteista, jotta aikuisiällä tilanteet kohdataan varmuudella ja jännityksestä saadaan energiaa esiintymiseen.
Esiintymisvarmuus vahvistuu vain harjoituksen ja kokemuksen myötä. Jännittäjän ei siis kannata karttaa esiintymisiä vaan hyväksyä pelko ja jännitys ja pyrkiä niitä päin.
Ohjeita jännittäjälle:
- Ole armollinen itseäsi kohtaan ja hyväksy jännittäminen: Jännittäminen on luonnollista ja pieni jännittäminen on jopa hyväksi.
- Aseta itsellesi realistiset tavoitteet: Sinun ei tarvitse olla täydellinen.
- Kartuta esiintymiskokemusta: Mitä enemmän esiinnyt, sitä paremmin hallitset jännitysoireet ja saat esiintymiskokemusta.
- Löydä itsellesi sopiva keino hallita jännitysoireita: Kun tunnistat oireet, niihin on helpompi suhtautua myönteisesti.
EMMI MÄLKIÄ JA NANNA VIIKINKOSKI